Meille vapaaehtoistoimijoille esitetään usein kysymyksiä
siitä, kuinka pystymme varmistamaan, ettei toimintaamme pääse mukaan
vapaaehtoisia väärillä tarkoitusperillä. Eniten ihmisiä huolestuttavat
pedofiilit ja muut rikolliset, etenkin silloin, kun kyse on lasten kanssa
tehtävästä vapaaehtoistyöstä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan juuri näy
työssämme. Useammin törmäämme
vapaaehtoisia rekrytoitaessa tunteeseen ”outoudesta” kuin siihen, että hakija
tuntuisi vaaralliselta. Yleensä tämä outous ei tarkoita mitään vaarallista tai
huolestuttavaa – jostain ihmisestä saattaa vain tulla sellainen kuva, että
sosiaalinen kanssakäyminen on hänelle vaikeaa tai että se vaatii häneltä
erityistä ponnistelua.
Nykyisen lainsäädäntömme mukaan emme voi pyytää vapaaehtoiseksi
pyrkiviltä rikostaustaotetta, silloin kun toiminnasta ei makseta palkkaa.
Oikeusministeriö on asettanut vuonna 2012 työryhmän pohtimaan rikostaustan tarkistamismenettelyn
laajentamista lasten parissa tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan. Lain uudistustarpeen
taustalla on Euroopan unionin antama direktiivi lasten seksuaalisen
hyväksikäytön ja riiston estämiseksi. Suomi ei tällä hetkellä täytä direktiivin
vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminnan vastuullisuus on siis varmistettava muilla
tavoin, ja lisäksi on pidettävä mielessä, ettei puhdas rikostaustaote tee
kenestäkään automaattisesti hyvää vapaaehtoista.
HelsinkiMission koordinoimassa Pelastakaa sukupolvi -hankkeessa
on mukana useita pitkän linjan vapaaehtoistoimijoita; kumppaneitamme ovat Helsingin
kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, Pienperheyhdistys sekä Helsingin
Diakonissalaitos. Pelastakaa sukupolvi -hankkeen
vapaaehtoiseksi kouluttautuminen tapahtuu yhdessä kumppaneiden kanssa sovitulla
tavalla.
Tärkein keino havaita väärillä motiiveilla
vapaaehtoistoimintaan hakeutuvat ihmiset on pitkä koulutusprosessimme sekä
työntekijöiden vankka asiantuntemus ja sosiaalialan koulutus. Koulutusprosessimme
on monivaiheinen: ensin hakijat lähettävät hakemuksen, sitten tarkentavan
hakemuksen ja vasta sen jälkeen hakijat kutsutaan infokoulutukseen kuulemaan
millaisia mahdollisuuksia vapaaehtoisena on toimia lapsiperheiden parissa.
Infon jälkeen vapaaehtoiset valitsevat itselleen sopivimman toimintamuodon ja mikäli
he ovat soveltuvia, heidät kutsutaan haastatteluun. Haastattelu on yksilö- tai
ryhmähaastattelu riippuen siitä, minkä toimijan vapaaehtoistoimintaan he ovat
tulossa. Mikäli he soveltuvat haastattelun perusteella hakemaansa toimintaan,
on vuorossa koulutus. Koulutuksen kesto vaihtelee, mutta se kestää useita
päiviä. Bonuksena tulevat lisäkoulutukset ja mahdollinen työnohjaus. Työnohjausta
tarjotaan HelsinkiMission, Pienperheyhdistyksen ja Diakonissalaitoksen
vapaaehtoisille. Lastensuojelun tukihenkilöitä ja tuki- ja lomaperheitä
ohjataan ja opastetaan tukisuhteiden aikana muilla tavoin, mutta myös
työnohjauksellista tukea on mahdollisuus saada.
Työntekijä on mukana tiiviisti siinä vaiheessa, kun perhe
tai lapsi ja vapaaehtoinen aloittavat yhteisen suhteensa. Aloitustapaamisessa
on aina yleensä mukana työntekijä, ja suhteen kehittymistä seurataan puheluin
ja tarvittaessa tapaamisten avulla. Mikäli mitään epäilyttävää tapahtuu,
siitä tulee ilmoittaa heti ja suhde voidaan tarvittaessa lopettaa. Työntekijän
rooliin kuuluu myös tukea vapaaehtoista ja varmistaa, että hän saa toiminnasta
iloa myös itselleen ja ettei toiminta kuormita häntä liikaa.
Vapaaehtoiseksi pääseminen ja kehittyminen lasten ja perheiden
avuksi ei siis ole nopea tai helppo reitti. Kukaan ei tietenkään koskaan voi
luvata 100 prosenttisella varmuudella, ettei väärän tyyppinen ihminen voisi
päästä vapaaehtoiseksi, mutta erittäin epätodennäköistä se on. Näillä ajatuksilla jatkamme työtämme ja
toivotamme uudet vapaaehtoiset tervetulleeksi mukaan lasten ja perheiden tueksi!
Katariina Pelkonen
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori
Pelastakaa sukupolvi -hanke